tiistai 1. syyskuuta 2015

Ajassa: Bulova Accutron II 'Moonview' (96B205)

Vannoin pyhästi tuossa keväämmällä Junkersin kronon hankittuani, etten yhtään uutta kelloa tänä vuonna enää huusholliin hanki, mutta toisinhan siinä vaan taas kävi, joten mörökölli minut vieköön. Hulluuttahan on montaa lajia, köyhän kelloharrastus on epäilemättä yksi niistä... Eli kuvan mukainen Bulova tuli siis lähes hetken mielijohteesta ostettua, ja tässä on vähän ensivaikutelmia kyseisestä kellosta. Merkkinähän Bulova on varsin perinteikäs, joskin täällä Suomessa kenties vähemmän tunnettu. Merkin historia on jäljitettävissä Yhdysvaltoihin, jossa tsekkiemigrantti ja kelloseppä Josef Bulova perusti nimeään kantavan yhtiön jo vuonna 1874. Jossain vaiheessa yhtiötä johti muuten paremmin sotilaana tunnettu Omar Bradley. Sen jälkeen yhtiö on kokenut vuosien saatossa nousuja ja laskuja sekä erilaisia omistuskiemuroita, nykyään Bulovan omistaa taatusti täälläkin tunnettu maailmanlaajuinen kellojätti Citizen. Merkin päämaja on kuitenkin edelleen New Yorkissa, ja siellä kellot tiettävästi myös suunnitellaan. Muutama vuosi sitten Bulova lanseerasi suurin odotuksin trendikkään Precisionist -mallistonsa, jonka piti olla menestys äärimmäisen tarkkoine kvartsikoneistoineen. Ikävä kyllä, tuon malliston kellot olivat ulkomuodoltaan vähän turhan suuria useimpia kuluttajia ajatellen, ja olipa designissa muutenkin menty vähän metsään, suurin osa noista vähän räikeistä kelloista ei ainakaan omaa silmääni miellyttänyt. Bulovan vanhemmasta mallistosta puolestaan löytyy vieläkin muutamia aika kaameita virityksiä...

Bulovan uusi johtaja, Gregory Thumm kuitenkin keksi, että miksei Bulovakin voisi hyödyntää uusissa kelloissaan kunniakasta menneisyyttään kellovalmistajana, ja merkin juhlavuonna lanseerattiinkin uusi Accutron II -nimeä kantava mallisto. Alkuperäinen Accutron 1960-luvulla oli eräs kellohistorian mielenkiintoisimpia innovaatioita: maailman ensimmäinen tarkka sähkömekaaninen rannekello, äänirautakellosta joskus kuulee puhuttavan. Accutroneja myytiinkin miljoonittain, ja jokunen taisi rantautua Suomeenkin asti. Accutron joutui lopulta antamaan periksi edulliselle kvartsiteknologialle, ja valmistus lopetettiin 1977. Ironista kyllä, avaruusajan kynnyksellä NASAn kilpailuttaessa avaruuslennoille soveltuvia rannekelloja, aitoamerikkalainen Bulova Accutron hävisi rankoissa testeissä tunnetusti legendaariselle Omegan Speedmasterille, mutta Accutron -koneistolla varustetut instrumentit avaruusalusten ohjaamopaneeleissa kelpasivat silti liki kaikille jenkkien avaruuslennoille 1960- ja 1970-luvuilla. Ja Accutron Astronaut kelpasi sekin ajannäyttäjäksi muutamallekin avaruuslentäjälle, joista mainittakoon vaikkapa Scott Carpenter, Gordon Cooper sekä Wally Schirra. Tunnetuin 'astronauttikellon' omistajista taisi kuitenkin olla maan päällä paremmin viihtynyt Elvis Presley.

Uutukainen Accutron II, lisänimeltään 'Moonview,' onkin selvästi saanut vaikutteita muotoiluunsa kuuluisalta pikkuserkultaan, Astronautilta, ja soveltunee tämän päivän wannabe- avaruusapinoille. Kellon harjattua terästä oleva kehä sahalaitareunoineen ja tuntimerkintöineen on tästä selkeimpänä osoituksena, kuten myös kupera 'old school' -henkinen kellolasi. Tosin tässä uudessa versiossa ei ole toista aikavyöhykettä näyttävää viisaria, kehä ei ole kääntyvä - ja selkeän kellotaulun indeksit ovat suoria 'palkkeja' terävän ja kapean kolmion mallisten sijaan. Mutta silti sukulaisuus on ilmeinen. Mielestäni perinteitä kunnioittava, hivenen pelkistetty muotoilu yhdistettynä moderniin säväykseen (ja koneistoon) toimii tässä mallissa erinomaisesti. Hauskana yksityiskohtana kellon vetonuppi on ikään kuin piilotettu kehän alle, alkuperäisessä mallissahan aika asetettiin kellon pohjassa olevilla säätimillä. Valmistaja sanoo kellon olevan 42mm leveä ja 12,5mm korkea, minkä allekirjoitan, mutta todellisuudessa kello vaikuttaa sirommalta ja keveämmältä, kuin mittojen perusteella saattaisi olettaa. Ja onkin hyvin käypä vaikkapa pukukelloksi mutta sopii mainiosti myös arkisempaan menoon. Kellon sisällä on Precisionist-koneiston 'kevennetty' uusi versio, jonka tarkkuudesta piti hieman tinkiä jotta se saataisiin pienempään kuoreen mahdutettua. Vaikka tämä kuulostaa melko pahalta, lupaa Bulova uuden mallin käyntitarkkuuden olevan silti huippuluokkaa ja paremman kuin suurimmassa osassa markkinoilla olevia kvartsikelloja. Joku perfektionisti kellofoorumilla totesi omansa heittäneen puoli sekuntia kolmessa kuukaudessa, eli ei kovin paha suoritus. Accutron II -koneisto myös käy erinomaisen nätisti: sekuntiviisari liukuu tikityksen sijaan tasaisen arvokkaasti eteenpäin, ja muistuttaakin tässä suhteessa mekaanisia ajannäyttäjiä, ja miellyttänee vaativankin kelloesteetikon silmää. Jenkkien suunnittelema kello on ilmeisesti kasattu Kiinassa, mutta koneisto on japanilainen, ja suuri osa kuoren osista Sveitsistä - monikansallinen tapaus tässä suhteessa.

Onko kellossa sitten moitittavaa? No, alkuperäinen musta 'nahkahihna' on suoraan sanottuna surkea ja kelvoton härpäke, jonka tilalle hankin välittömästi Hirschin laaturannekkeen. Tämän kanssa toimisi myös todennäköisesti laadukkaampi ns. mesh-ranneke. Myös valmistajan logoteksti voisi olla hitusen pienempi, mutta tämä on kyllä ehkä jo pilkuviilausta. Vesitiiviys on luokkaa olematon, mutta jälleen kerran: ei tällainen ranteessa ole tarkoituskaan mitään helmiä merenpohjasta sukellella tai tutkiskella koralliriuttoja. Entäpä hinta?  Se vaihtelee tätä kirjoitettaessa noin 300-400 euron välillä, jälkimmäinen on mielestäni aavistuksen verran yläkanttiin, mutta kolme sataa tästä hienosti viimeistellystä ja tälle vuosituhannelle päivitetystä klassikosta ei mielestäni ole mahdoton hinta.